perjantai 20. tammikuuta 2017

Mä oon Laiskiainen uuden kokeilemisen suhteen

Syksyn Helsingin käsityömessuilla ei ollut niin mitään! Aattelinkin, että viikkoa ennen Tamperetta menee ihan hukkaan tuo käsityöpuoli, mutta menin silti. Ja paniikissa ostin silti. Tätä nyt en ole vielä katunut, mutta siitä toisesta, omppukankaasta, olen jo hankkiutunut eroon viime vuoden puolella. Ihan turha sekin puolimetrinen. Tämä ihastutti kyllä heti, mutta aikas harmaata ja joustamatontahan tämä on.


Onneksi olin ajatellut tehdä toisen hupparin lapselle, kun siitä ensimmäisestä on tullut ihan lemppari varsinkin kylmillä ilmoilla. Vetoketju on niin helppo avata, ja huppari heittää pois, jos tarvitsee. Huppariin sopii hyvin joustamatonkin, mutta hieman hukkaan menee unelmanpehmeä nurja puoli tästä kankaasta, kun vuorittaa. Tämä tarttui mukaan Kankaiselta.


Kotona pengoin kangaslaatikoita vuoriksi, ja vihreä passasi parhaiten kaveriksi. Sitä oli vain puoli metriä, mutta kun hupun asettelin epäortodoksisesti langansuuntaa kohti, sain juuri ja juuri kappaleet siitä leikattua. Vähän taas vanhoja pois, vaikka tätä jäikin tilalle! Resori lienee Kangaskapinalta, vetoketju Kangashamstereilta. Toteutin jämähaastetta myös ompelulangan suhteen, sillä 50 m:n pikkurulla riittää, jos ei kaksoistikkaa tai tee huteja.


Malli on OB:n Stardust numerosta 4/2013, koko 92 cm, mutta passaa vähän isommallekin. Lisäsin pikkasen pituutta helmaan. Ja kun nyt tarkemmin ohjetta luin, niin onhan se ohjeessakin kokovuoritettu, vaikka aiemmin muuta väitin. Tällä kertaa osasin myös kiinnittää hupun oikeaoppisesti, mutta sain samalla tuon kokolapun osoittamaan taivasta kohti.

Ei kommentteja: